Aika kulkee ihan kamalaa kyytiä! Kesäkuu alkaa olla aika lopuillaan, vaikka vastahan olin Iisalmessa juhlimassa tuoreita ylioppilaita. No tänään kerkesin sentään rauhoittua sen verran, että pääsin tänne blogiini asti kauhistelemaan tätä ajan rientoa.
Tämä viikko on ollut kohtuullisen toiminnantäyteinen. Olen pelannut sulista ja lentistä, auttanut muutossa ja syönyt kahdesti ravintolassa, toisella kerralla King's Crownissa kavereiden kanssa, toisella Vanhassa Satamassa työporukan kanssa. Olen uinut monesti, ja eilen käytiin vielä viikon lopuksi vähän juhlistamassa virallisesti kandivuoden loppua.
Olen iloinen siitä, että olen päässyt taas tänä kesäänä pelaamaan jo muutamaan otteesee rantalentistä, ja todennäköisesti pääsen vielä kesän edetessä pelaamaan paljon lisää. Pari kesää on siitä touhusta pitänyt pitää taukoa huonon sää ja ajan puutteen vuoksi. Tänä kesänä ei ole kyllä ole säästä päässyt valittamaan, ja tämä kesä on ollutkin tähän mennessä jo tuplasti parempi kuin mitä viime kesä oli kokonaisuudessaan. Rakastan sitä, että työpäiväni alkavat aina kahdeksalta, ja kestävät jonnekin neljän maille. Lisäksi työpäivät ovat joustavia, että jos joskus lähdenkin tuntia aikaisemmin, se ei oikeastaan vaikuta lainkaan mihinkään. Viime kesän vuorotyö sekoitti sisäisen kelloni, ja aikaa ei tuntunut jäävän enää mihinkään muuhun.
Vähän sääli, että tämä kaunis lauantaipäivä on mennyt pitsaa syöden ja sarjoja möllöttäen. Koetin houkutella Jania vielä kanssani Makuuniin hakemaan karkkia, mutta sain van saarnan siitä, kuinka karkit ovat turhia ja epäterveellisiä, eikä kukaan niistä oikeasti edes tykkää, ja että minäkin haluan niitä vain sokeririippuvuuteni takia. Okei, mitäpä minä sitä kieltämäänkään ole.
Pitäisi varmaan koettaa vähän siivota, on tämä kämppä jäänyt kaiken muun keskellä niin pienelle huomille, että en ihmettele vaikka sängyn alta luikkisi kohta jotain kissankarva-hius-leivänmuru-mörköjä.
Haapaperhonen
