Yllätin juuri itseni sohvannurkasta suklaapussin kanssa kyynelehtimässä musiikille. Enkä mille vain musiikille, vaan suomalaisille hentoäänisille naisartisteille. Tämä ei todellakaan ole tavallista minua. Olen oikeasti melko äijämäinen tyttönen. Minuthan tunnettaan myös nimellä Pentti, eli Pena. Mielestäni syvin olemukseni tiivistyykin osuvasti tähän nimeen.
Tässä yksi minua tänään nyyhkytyttänyt biisi. Olen erehtynyt katsomaan Iholla-ohjelmaa, ja en sen perusteella pidä Heli Kajosta henkilönä, mutta hänellä on kivoja kappaleita.
Minulla on kuitenkin selitys tälle kummalliselle herkistelykäytökselle, mitä tänään hetken aikaa harrastin. Nimittäin hormonaalinen ehkäisy, e-pillerit. Olen syönyt nyt pillereitä reilun vuoden, ja niiden aiheuttamat muutokset mielialoihini oli erittäin helppo huomata. Monet tytöt aloittavat hormonaalisen ehkäisyn jo teini-iässä, ja siksi varmaan eivät tajuakaan, miten paljon ne oikeasti vaikuttavat mielialaan ja ajatuksiin.
Ennen kuin itse aloitin pillerit, olin hyvin, HYVIN tasainen ihminen. Tein päätökseni yleensä järjellä ja en itkenyt oikeasti koskaan. Mutta kun aloitin ensimmäiset pillerini, Mercilon-merkkiset, aloin itkeskellä joka viikko. Sain outoja itkukohtuksia ja olin kokoajan tunteiteni kanssa todella herkillä. Menin ääripäästä ääripäähän. Pillereistä tuli myös fyysisiä ongelmia. Kärvistelin noiden pillereiden kanssa puoli vuotta, kunnes päätettiin gynekologin kanssa vaihtaa merkkiä.
Nykyään käytän Zoely-merkkisiä pillereitä. Elämä on helpottunut huomattavasti. Pystyn taas hallitsemaan tunteeni ja tuntemukseni ja fyysiset ongelmat katosi. Silti edes näillä pillereillä minulta ei ole lähtenyt vielä nämä herkistymishetket. Nykyään saatan nyyhkytellä esimerkiksi kauniille elokuville, tai jos puhun jostain todella suloisesta tai surullisesta, tai jos juuri esimerkiksi kuuntelen jotain herkkää kappaletta. No, ehkä se on vain hyvä, että minullekin on tullut tällainen "naisellinen" puoli.
Nyt kun hormoneista kirjoittelen, niin ajattelimpa vielä lisätä loppuun, että pitäisi käydä ostamassa varmaan D-vitamiinia, kun on alkanut väsyttää ihan kamalasti päivien lyhetessä (eikös D-vitamiinikin ole niin kuin hormoni?). Jotenkin uskon ja luotan että saisin D-vitamiinilisästä vähän lisää virtaa. Muita ravinnelisiä en käytä, sillä en nää niitä itselleni tarpeellisiksi. Ei pidä kehoakaan ihan kyllästää ravinteilla.
Wikipediasta vetäisty D-vitamiini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti