tiistai 5. helmikuuta 2013

Helpotus

Sain lompakkoni takaisin. Se oli jäänyt kiinalaiseen ravintolaan ja henkilökunta oli ottanut sen talteen. Voi että olin huojentunut. Toistelin vain, että "kiitos kiitos, ihanaa ihanaa". Ostin vielä mukaan annoksen kiinalaistaruokaakin, vaikka oikeastaan ei ollut edes nälkä.
Lompakko tuntuu nyt paljon ohuemmalta mitä se on ennen ollut. Nappi menee heittämällä kiinni, vaikka ennen se on aina pitänyt ahtaa. Kaikki oli kuitenkin tallessa, rahat, kortit, pankkitunnukset, kulttuurisetelit ja pääsylippu huomisiin haalaribileisiin. Jos vertaa tämän illan ja toissa illan mielialoja, niin ovat kyllä kaksi niin ääripäätä. Nyt on niin huojentunut olo. Jäi kaikki kissankarvamurheet sun muut hyvin toissijaisiksi tämän pienen episodin avulla. 

Minä en tiedä, mikä siinä on, mutta olen aina ollut hyvä hukkaamaan kaiken. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun hukkaan lompakkoni. Edellisellä kerralla siinä ei tosin ollut kuin ykkösvaiheen jälkeinen ajokortti, visa elektron ja ehkä joku muutama kymppi käteistä. Tuosta sotkusta selvisin siis halvalla, kun suljin vain kortin. Olen myös kadottanut jo 3 kännykkää. Kerran baarissa kadotin jopa takkini ja laukkuni. Olen vissiin turhan huoleton kaiken suhteen. Nämäkin olivat vain nämä isoimmat asiat, joita olen kadottanut. En jaksa edes roeta luettelemaan kaikkia pienempiä.

Täytyypä nyt skarpata ja pitää parempaa huolta tavaroistani. Säästyisi ainakin tällaiselta ylimääräiseltä stressiltä. 

Tämä kuva kertoo hyvin tämänhetkisen olotilani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti