lauantai 9. maaliskuuta 2013

Liian vaikeita päätöksiä minun päälleni

Tein eilen elämäni ensimmäisen tiikerikakun. Ylipäätään, en ole tainnut tehdä koskaan aiemmin kuivakakkuja.  Ne on jotenkin niin tylsiä. Nyt tuli kuitenkin kokeiltua, ja olihan se ihan hyvää, mutta tylsää. Kakku oli aika pieni, ja vuokani oli niin iso, että en saanut tehtyä siihen sitä raitaa, kun huomasin ettei vaaleaa taikinaa riitä sekä ylä- että alapuolelle. Siksipä tiikerikakkuni oli ennemminkin kuivakakku suklaisella pohjalla, mutta eipä tuo makuun vaikuta. Pikku kakku katosi yhtä nopeasti kuin oli syntynytkin (pääasiassa minun suihini), joten en valitettavasti voi laittaa tänne kuvia luomuksestani. 

Mun piti eilen aloittaa kandin kirjoittaminen, mutta sitten keksin niin paljon kaikkea muuta, että se jäi. Kävin esimerkiksi koulun jälkeen puhumassa kesätyöasioista, ja sovimme niin, että teen toukokuussa puolikkaana, eli käytännössä teen 2-3 päivää viikossa ja saan puolikasta apurahaa. Sitten kesä-, heinä-, elokuun teen ihan täyttä työviikkoa. Näin ehdin viimeistellä vielä toukokuussa koulujuttujani ihan rauhassa. Kävin eilen myös uimassaja Kelalla juttelemassa ja kävimme Janin kanssa Kolmisopella shoppailemassa ja tein sen tiikerikakun ja katoin sarjoja. Eli kaikkea hyvin tärkeää, minkä takia kandi sitten vähän jäi.

Tämä viikko on ollut minulle vähän vaikea. Sellainen itsenietsiskelyviikko. Oikeastaan viimeiset kolme vuotta ovat olleet pelkkää itsenietsiskelyä. Tuntuu, etten ole edennyt minnekään, vaikka luonnontieteiden kanditaatin koulutus onkin tullut suoritettua. Olin kuukausi sitten ihan varma, että aloitan ensi vuonna maisterivaiheen opinnot. Nyt en enää ole. Mieleen on tullut ajatus, että lakkauttaisin opintotuen ja lähtisin töihin ensi syksynä. Tai vahitoehtoisesti, jos ei töitä löytyisi, niin voisin jäädä työttömäksi työnhakijaksi. Pitäisi vain käydä vielä kysymässä työkkäristä mitä ne on tällaisesta mieltä. Voisinko saada työttömyyskorvausta. Parasta olisi jos saisin jonkin osa-aikaistyön, jossa voisin tehdä vaikak 20h/vko, ja saisin siitä aina sit vähän rahaa. Sitten vuoden päästä voisin hakea johonkin toiseen kouluun. 

Ensimmäisenä olisi mielessä se eläinlääketieteellinen. Katselin juuri äsken edellisvuoden pääsykokeiden pisterajoja, ja huomasin, että ELL:ään on vaikeampi päästä kuin normaaliin lääkikseen. Olen aina luullut, että se on juuri toisin päin, kun kaikki lääkikseen hakijat aina vähättelee eläinlääkistä, että "sinne hakee vaan sellaiset ammattikoulun suorittaneet heppatytöt", mutta näin ei ilmeisesti ole. Siksipä juuri, jos tuonne haluan päästä, pitäisi jättää muut opinnot syrjään ja keskittyä vain pääsykokeisiin. Biologian ja kemian osiot saisin varmasti kerrattua ihan itsekin, mutta fysiikasta en yksin varmaan selviytyisi. Luin lukiossa pitkän fysiikan, mutta en ollut siinä kovin hyvä. Ka oli ehkä jotain 7 luokkaa. Siksi tuo fysiikka pitäisi varmaan käydä kertaamassa iltalukiossa. 

Voi voi. On taas niin paljon vaihtoehtoja. En yhtään tiedä mikä on oikea ratkaisu. Jos kuitenkin nyt vain keskityn tähän hetkeen ja kandiin ja mietin ensi syksyä lisää myöhemmin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti