Luonnonvalinta voitti minut

Tarkoituksenahan oli, että pääsisin kirjoittamaan tänään huikean loistavasta luonnontietelilijöidin jouluristeilystä ja siitä kuinka siellä pidin hauskaa. Kaikki ei kuitenkaan aina mene niin kuin on suunnitellut, usein luonto on ihmistä vahvempi.

Lähdimme torstaina klo 9 ajelemaan bussilla kohti Turkua. Olimme turussa klo 16, terminaalissa klo 18 ja laivassa klo 20. Klo 23 minä olin hytissä nukkumassa. Mitä tapahtui? Voi kun en ole itsekään varma. Heti kun pääsimme laivaan, suuntasimme buffettiin. Söin buffetissa alkuruokia (maistoin esim. simpukoita ensimmäistä kertaa elämässäni) ja jälkiruokia. Pääruuat skippasin, sillä tarjolla näytti olevan vain jotain lihapullia ja porkkanalaatikkoa. Lisäksi join 3-4 lasia viiniä. Viini oli pahaa. Heti kun haistoinkin sitä, kehoni huusi minulle, että älä nyt hyvä ihminen tuota myrkkyä sisääsi kaada. Halusin kuitenkin hiukan hilpeyttää risteilytunnelmaani ja pakotin itseni juomaan muutaman lasillisen. Olisi kai pitänyt kuunnella kehoa, sillä heti buffetin jälkeen muistikuvani hämärtyvät. Menimme kaverini hytille, josta minut saateltiin sitten nukkumaan omaan hyttiin. Heräsin vasta 4-5 välillä aamuyöstä, kun muut tulivat nukkumaan. Jatkoin kuitenkin unia, ja sainkin kerättyä risteilyllä itselleni maittavat 11 tunnin yöunet.

Ravun moskia. Herkullista.

En ole yhtään varma paljonko minä loppupeleissä söin. Näpertelin vähän kaikkea, mutta en syönyt yhtään lautasta tyhjäksi. Vähäruokaisuuskin saattaa olla syynä siihen, miksi se viini vaikutti minuun niin äkäisesti.

Perjantaiaamu oli inhottava. Heikotti. Olisin halunnut mennä bingoon ja taxfreehin ja vaikka minne, mutta aina kun nousin ylös, laiva keinui niin, että oli pakko mennä takaisin alas. Juorusimme hytissä varmaan 14 asti. Ajoista en ole ihan varma, sillä illalla kännykästäni oli loppunut akku, ja olin näppäillyt PIN-koodini niin usein väärin, että puhelin pyysi jotain PUK-koodia. Miten vaikeaa voi olla näppäillä puhelimella 1234? No joka tapauksessa lähdimme taxfreehin joskus 14 aikoihin. Kävimm myös syömässä, ja minä käytin oman drinkkilippuni, joka oli sattumoisin jäänyt illalta käyttämättä. Tilasin kaakaon kermavaahdolla ja se oli sentään tosi hyvää. Siinäpä sitten chillailtiin ja odotettiin, että päästään maihin. 

30 eurolla karkkia. Jospa tällä jouluun sinnittelisi.

Laiva oli tietenkin hiukan myöhässä (oli ollut joku Antti-myrsky, jota en kyllä itse edes huomannut). Kun tulimme satamaan oli bussimme hautautunut lumeen. Se ei edes aluksi meenannun lähteä käyntiin, mutta lähti sitten kuitenkin. Tosin ei me päästy edes Jyväskylään asti, kun bussista laski öljynpaineet ja jouduimme jäämään tiensivuun odottelemaan toista bussia. Näiden pikku käänteiden takia paluumatka venyi muutamalla tunnilla, mutta bussissa oli oikeastaan ihan hauskaa. Tosin selkäni ei oikein tykkää, kun joutuu istumaan pitkään paikallaan, mutta muuten ihan jees.

Hautautunut se on!

Joudun nyt vähän miettimään suhdettani alkoholiin. Mikään känniörveltäjä en ole koskaan ollutkaan, mutta nykyään jo melkoisen pienestä määrästä tulee yksinkertaisesti paha olo. Ainakin se tuntuu olevan fakta, että minun on pitäydyttävä noissa kevyissä juomissa. Toisaalta juon nykyään muutenkin paljon harvemmin kuin ennen. Jotkut kaverini eivät oikein pidä siitä, kun olen vähentänyt alkoholin käyttöäni, mutta oman vointini kannalta se on tehtävä. Haluaisin vähentää alkoholin käyttöäni vieläkin. Ihan absolutistiksi tuskin kuitenkaan rupean, sillä muutama siideri silloin tällöin on ihan mukava naukkailla.